OPAS: Aktivoi luentosi - vinkkejä verkon työkalujen hyödyntämiseen

1. Johdanto ja oppaan tarkoitus

Oppaan tavoitteena on auttaa opettajia, kouluttajia ja muitakin esiintyjiä tekemään luennoistaan aktiivisempia ja osallistavampia. Opas esittelee verkon maksuttomia palveluita, jotka sopivat käytettäväksi paitsi luennoilla ja webinaareissa, myös muussa opetuksessa kaikilla kouluasteilla. 

Sähköiset palvelut parhaimmillaan aktivoivat vuorovaikutusta ja helpottavat kommenttien ja kysymysten esittämistä. Kysymisen kynnys voi olla korkealla, jos 200 päätä kääntyy katsomaan kysyjää. Sähköisten taustakanavien on todettu helpottavan myös heikosti opetuskieltä hallitsevien vuorovaikutusta ja tasa-arvoistavan vuorovaikutusta niin, että useampi ryhmän jäsen tuo ajatuksensa julki.

Kysymysten esittäminen on vain yksi opiskelijoiden aktivoinnin tapa. Oppimisen kannalta on tärkeää myös tehdä itselleen tavoitteita, jakaa osaamista oppijayhteisön kesken ja olla mukana pohtimassa erilaisia näkökulmia ja tuottaa sisältöjä esimerkiksi videoita tehden. Kaikesta diginatiivipuheesta huolimatta monien opiskelijoiden taidot sosiaalisen median hyödyntämisessä opiskelussa, työssä ja ammatillisessa verkostoitumisessa ovat varsin heikot. Itse en ole vuosiin osallistunut ammatilliseen seminaariin tai konferenssiin, ilman että olisin hyödyntänyt Twitteriä taustakanavana ja vuorovaikutuksen sekä verkostoitumisen välineenä. Näitä taitoja on syytä harjoitella jo opiskeluaikana! 

 

2. Opiskelijan aktivointi luennolla

Alla on Kirsi Viitasen tekemä koonti harjoituksista ja tehtävistä, joidan avulla voi aktivoida opiskelijoita luennoilla. Tällaisia koonteja voi tehdä esimerkiksi Canva-sovelluksella. Lähteenä on käytetty Anu Ylitalon materiaaleja, ks. esim. diasarja aktivoivista opetusmenetelmistä (2012). 

Tutustu myös Oulun yliopiston tekemään koontiin Opiskelijan pitäminen oppimistyössä. Diasarjassa on pedagogisia ideoita, mutta uusinkin lähde on vuodelta 2002. Ideoita voi hyvin soveltaa hyödyntäen verkon sovelluksia. Käytä apuna tätä opasta tai Matleenan blogia. 

3. QR-koodit

Mikä on QR-koodi ja miten se luetaan?

QR-koo­dit (=Quick Res­pon­se, ruu­tu­koo­di) ovat ikään kuin kuva­link­ke­jä. Ne ovat yk­sin­ker­tai­sia teh­dä ja lu­kea ja ne toi­mi­vat eten­kin sil­loin, kun ha­lu­taan ja­kaa link­ki mo­bii­li­lait­teel­la hel­pos­ti lu­et­ta­vaan muo­toon. Koo­dien avul­la voit vie­dä di­gi­taa­lis­ta si­säl­töä pa­pe­ri­e­sit­tei­siin, teh­tä­vä­mo­nis­tei­siin tai ju­lis­tei­siin. 

Jos käy­tet­tä­vis­sä on yh­tei­nen säh­köi­nen alus­ta, vaik­ka Mood­le tai Pad­let, lin­kit on kä­te­vä ja­kaa nii­den kaut­ta. Esi­tys­di­oi­hin lin­kit kan­nat­taa lait­taa sekä QR-koo­di­na mo­bii­li­lait­tei­den käyt­tä­jil­le ja link­ki­teks­ti­nä muil­le. Lu­en­nol­la jo­kai­sel­ta ei QR-koo­din lu­ke­mi­nen vält­tä­mät­tä on­nis­tu pai­kal­taan. Pien­ryh­mä­ti­las­sa ti­lan­ne on toi­nen ja siel­lä on help­po tar­vit­ta­es­sa ot­taa muu­ta­ma as­kel lä­hem­mäk­si näyt­töä, jot­ta koo­din saa lu­et­tua.

QR-koo­de­ja lu­e­taan mo­bii­li­lait­tei­den il­mai­sil­la QR-koo­di­lu­ki­joil­la, joi­ta löy­tyy so­vel­lus­kau­pas­ta, esim. QR Re­a­der (iOS) tai QR Droid Code Skanner (And­roid). QR-koo­di lu­e­taan kat­so­mal­la koo­dia lu­ki­ja­so­vel­luk­sen läpi. So­vel­luk­ses­ta ja sen ase­tuk­sis­ta riip­pu­en koo­din si­säl­tö avau­tuu heti tai näet lin­kin, mitä klik­kaa­mal­la si­säl­tö avau­tuu. QR-koo­din voi lu­kea myös Snapc­hat-so­vel­luk­sel­la. Li­säk­si iOS-mo­bii­li­lait­teen ka­me­ra (iOS 11 alk.) tun­nis­taa koo­din, kun kat­sot koo­dia ka­me­ran lins­sin läpi.

QR-koo­di on useim­mi­ten link­ki verk­ko­si­vul­le. Mo­bii­li­lait­teel­la kir­joi­tat hel­pos­ti se­lai­meen Hel­sin­gin Sa­no­mien osoit­teen hs.fi mut­ta kun link­ki on pit­kä, se on hel­pom­pi ava­ta QR-koo­dis­ta.

Miten QR-koodeja tehdään?

Ver­kos­sa on suu­ri mää­rä mak­sut­to­mia so­vel­luk­sia ja si­vus­to­ja QR-koo­din te­ke­mi­seen ja toi­si­naan se löy­tyy so­vel­luk­ses­ta val­mii­na.

Te­ke­mä­si koo­din saat tal­teen klik­kaa­mal­la sitä hii­ren oi­ke­al­la ja va­lit­se­mal­la: Tal­len­na kuva ni­mel­lä. Mo­bii­li­lait­teel­la saat koo­din tal­teen pai­na­mal­la sitä sor­mel­la. Qr-koo­dit.fi/ge­ne­raat­to­ri on yk­sin­ker­tai­nen suo­men­kie­li­nen si­vus­to. Koo­din voi siellä luo­da il­man kir­jau­tu­mista. Va­lit­se en­sin koo­din tyyp­pi ja li­sää sit­ten si­säl­tö. Useim­mi­ten koo­dis­ta avau­tuu link­ki, sen luot koh­das­ta URL.

Jos ha­lu­at teh­dä lin­kin pit­käs­tä verk­ko-osoit­tees­ta (esim. Of­fi­ce 365:n tai Goog­len ja­e­tut do­ku­men­tit), link­ki kan­nat­taa ly­hen­tää en­nen QR-koo­din te­ke­mis­tä, jot­ta koo­dis­ta tu­lee hel­pom­min lu­et­ta­va. Tä­män voi teh­dä il­man kir­jau­tu­mis­ta esim. bit­ly.com verk­ko­si­vul­la. Jos kir­jau­dut, voit itse va­li­ta osoit­teen lop­pu­osan, http://bit.ly/vk-oppaita viitaten verkkokurssioppaisiin. Täl­lai­nen osoi­te on lu­en­to­sa­lis­sa kä­te­vää ja­kaa opis­ke­li­joil­le koo­din ohel­la.

QR-koodit opetuksessa

Kun lu­en­noil­la tai muus­sa ope­tuk­ses­sa käy­te­tään – vä­lil­lä en­nal­ta suun­nit­te­le­mat­ta – yk­sin­ker­tai­sia so­men pal­ve­lui­ta, QR-koo­di voi olla ja­ka­mi­seen hel­pom­pi ja no­pe­am­pi tapa kuin se, että jo­kai­nen kir­jau­tuu Mood­leen. Toki lin­kit kan­nat­taa usein vie­dä myös sin­ne.

• Di­gi­taa­lis­ta si­säl­töä pa­pe­ril­le, esim. ohje­vi­deo mo­nis­tei­siin tai il­moit­tau­tu­mis­lo­ma­ke esit­tee­seen.
• Link­ki si­vus­tol­le, min­ne lu­en­nol­la ta­pah­tu­neen pari­po­ri­nan näkö­kul­mat tai ky­sy­myk­set ja kommentit koo­taan.
• Teh­tä­vä­pis­tei­tä luo­kas­sa tai lu­en­to­sa­lis­sa pien­ryh­mis­sä teh­tä­väk­si. QR-koo­dien ta­ka­na voi olla esi­mer­kik­si ky­sy­mys, sii­hen liit­ty­vä vi­deo, vih­je, oi­kea vas­taus, link­ki vas­taus­lo­mak­keel­le tai vih­je seu­raa­van ras­tin si­jain­nis­ta.
  
• Työ­huo­neen oves­sa QR-koo­dis­ta voi avau­tua opet­ta­jan ka­len­te­ri tai koti­sivu.
• La­bo­ra­to­ri­os­sa QR-koo­deis­ta voi au­e­ta käyt­tö­oh­jei­ta, ohje­vi­de­oi­ta tai työ­tur­val­li­suus­oh­jei­ta.
• Ko­pi­o­ko­neel­la voi olla QR-koo­dis­ta au­ke­a­vat oh­jeet mus­te­ka­se­tin vaih­toon.

4. Luentojen taustakanavat

Twitter vuorovaikutuksen välineenä

Twitter on maksuton yhteisöpalvelu, jossa viestitään 280 merkin pituisten viestien eli tviittien (engl. tweet) avulla. Viesteissä on usein kuvia tai linkkejä. Perusajatuksena on julkinen keskustelu, vaikka tilin suojaaminenkin on mahdollista. Diasarja esittelee Twitterin käyttämistä, ominaisuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää sitä esimerkiksi opetuksessa.

5. Sanapilvet

Sana­pil­vien avul­la voi koo­ta suu­ren­kin ryh­män tai yk­sit­täi­sen opis­ke­li­jan osaa­mis­ta tai aja­tuk­sia yh­teen. Alla ole­vas­sa dia­sar­jas­sa esi­tel­lään ken­ties lu­en­to-ope­tuk­ses­sa hyö­dyl­li­sin Ans­wer­Gar­den. Se toi­mii eri lait­teil­la il­man so­vel­lus­ten la­taa­mis­ta tai kir­jau­tu­mis­ta ja se on yksi har­vois­ta sana­pil­vis­tä, jon­ka ryh­mä voi luo­da yh­des­sä.

Sana­pil­viä on hyö­dyn­net­ty myös esi­mer­kik­si opin­näy­te­töi­den oh­jaa­mi­ses­sa. Täl­löin opin­näy­te­työs­tä tai sen osas­ta teh­dään sana­pil­vi. Näin näh­dään käy­te­tyim­mät kä­sit­teet, jot­ka voi­vat oh­ja­ta kes­kus­te­lua. Ennen sanapilven tekemistä teksti kannattaa perusmuotoistaa (ks. Tarmo Toikkasen bloggaus ja perusmuotoistaja-työkalu). Myös käy­te­tyim­mät täy­te­sa­nat (ja, mut­ta, kun,..) on syy­tä pois­taa, samoin mahdolliset itsestään selvyydet kuten sana lukio, jos kyse on lukio-opetusta koskevasta opinnäytetyöstä. 

Link­ki kah­teen sana­pil­vi­pal­ve­luun ja ohjevideoihin 

• Ans­wer­Gar­den, kun ha­lu­at että ryh­mä luo yh­tei­sen sana­pil­ven.
• Wor­dArt, kun ha­lu­at, että jo­kai­nen luo­da oman sana­pil­ven ja voi mää­ri­tel­lä sen muo­don, vä­rit, fon­tin ym. Tätä voidaan käyttää ryhmän yhteisenä työkaluna, mikäli yksi toimii kirjurina ja kirjaa sanat samaan sanapilveen.
• Ohjevideot ja lisää käyttöideoita löydät Matleenan bloggauksesta Sanapilvet opetuksessa (3/2020).
  

Ko­kei­le vas­taa­mis­ta alle upo­tet­tuun Ans­wer­Gar­de­niin

• Kir­joi­ta jo­kai­nen vas­tauk­se­si oma­na vies­ti­nään!
• Näet oman vastauksesi vasta päivitettyäsi selaimen tai klikkaamalla alaosan Refresh-nappia.
  
  

Sanapilvet opetuksessa

Diasarja esittelee maksuttomia ja kirjautumatta toimivia sanapilvisovelluksia, mm. WordArt ja AnswerGarden. Niitä voi hyödyntää mm. opetuksessa, luennoilla, konferenssiesityksissä ja kehittämistyössä. Lisää diasarjoja ja bloggauksia verkon sovelluksista ja digipedagogiikasta: https://www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

6. Muistitaulut

Padlet opetuksessa

Padlet on suosittu etenkin opetuksessa paljon käytetty muistitaulusovellus. Se on helppo ja monipuolinen ja sen avulla voi luoda työkentely-ympäristön ryhmälle tai yksittäisille oppijoille. Se sopii myös esim. kommentoitujen linkkien jakamiseen tai kuratointiin. Maksutta saat 3-4 yhtäaikaista muistitaulua.

7. Sähköiset kyselytyökalut

In­ter­net on täyn­nä mak­sut­to­mia pal­ve­lui­ta, joi­den avul­la voi teh­dä eri­lai­sia pie­niä ky­se­lyi­tä opis­ke­li­joil­le joko lu­en­nol­la tai an­taa nii­tä ko­to­na teh­tä­väk­si. Niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin Ka­hoot on pitkään ollut yksi suosituimmista sovelluksista. Eni­ten sitä käy­te­tään tie­to­kil­pai­luis­sa, mut­ta se toi­mii hy­vin myös mie­li­pide­ky­se­lyis­sä tai osaa­mi­sta kar­toit­ta­mi­se­ssa ja sopii nykyisin kotitehtäviin. Quizizz on hyvin samankaltainen sovellus. Sekin on opettajille maksuton ja sen ilmaisversio on Kahootia monipuolisempi.

Googlen ja Microsoftin pilvipalveluiden kautta voi käyttää niiden Forms-lomaketyökalua, minkä avulla voi tehdä erilaisia kyselyitä ja kokeena käytettynä niihin saa myös automaattisen pisteytyksen.  Quiz­let puo­les­taan on kah­dek­sal­la teh­tä­vä­tyy­pil­lään pal­jon käy­tet­ty eten­kin ter­mien ja vie­rai­den kiel­ten opis­ke­lus­sa. Kie­lek­si voi va­li­ta myös ma­te­ma­tii­kan tai ke­mi­an saa­dak­seen eri­kois­merk­ke­jä käyt­töön. Live-ky­se­lyt tu­ke­vat ver­tais­op­pi­mis­ta ja niis­sä ryh­mät ki­saa­vat toi­si­aan vas­taan. Eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä voi­daan yh­dis­tää teks­tiä ja ku­via tai ku­vas­sa ole­via koh­tei­ta (Di­ag­ram-teh­tä­vät).

Mo­niin säh­köi­siin op­pi­mis­ym­pä­ris­töi­hin kuu­luu moni­puo­li­sia koe- ja teh­tä­vä­työ­ka­lu­ja, jois­sa on myös automaattisesti ­tar­kas­tu­via teh­tä­viä. Mood­le-, WordP­ress- ja Dru­pal-ym­pä­ris­töi­hin on saatavilla H5P-työ­ka­lut, mihin kuuluu noin 50 eri­lais­ta si­säl­tö­tyyp­piä, pe­liä tai teh­tä­vää, jois­ta op­pi­ja saa vä­lit­tö­män pa­laut­teen. Voit tutustua esimerkkeihin ja ohjeisiin Matleenan blogin H5P-työkalujen sivulla. Esimerkit löydät tämän oppaan kanssa samasta Moodlesta. 

Lu­en­noil­la tai muussa opetuksessa käy­tet­tä­vien pik­ku­ky­se­lyi­den te­ke­mi­nen on help­poa. Pie­ni kil­pai­lu voi aut­taa muistamaan sen, mitä ei asi­as­ta vie­lä tiennyt, var­sin­kin kun valintoihinsa saa vä­lit­tö­män pa­laut­teen ja vas­tauk­set käy­dään läpi yh­des­sä. Opet­ta­jien li­säk­si myös op­pi­jat kan­nat­taa val­jas­taa täl­lais­ten ky­se­lyi­den te­ki­jöik­si. Ryh­mä­töi­tä tai tut­kiel­mia esi­tel­tä­es­sä, voi­si lo­puk­si olla ryh­män te­ke­mä Ka­hoot- tai Qui­zizz-ky­se­ly työn kes­kei­sim­mis­tä tee­mois­ta tai vaik­ka tut­ki­mus­men­etel­mis­tä. Lu­en­to­sar­jaan voi­daan liit­tää opin­to­pii­ri­työs­ken­te­lyä, jol­loin ku­kin opin­to­pii­ri te­kee vuo­rol­laan pie­nen ky­se­lyn lu­en­non kes­kei­sim­mis­tä tee­mois­ta seu­raa­van lu­en­non al­kuun.

Lä­hes kaik­ki ky­se­ly­työ­ka­lut toi­mi­vat niin, että opet­ta­jan täy­tyy kir­jau­tua, mut­ta opis­ke­li­joi­den ei. Yleen­sä opet­ta­ja saa tu­lok­set Ex­cel-tie­dos­to­na. Kun te­kee uu­den ky­se­lyn, voi va­li­ta, onko se vain omaan käyt­töön vai ja­kaa­ko sen jul­ki­ses­ti muil­le­kin kir­jau­tu­neil­le käyt­tä­jil­le, mikä on suo­si­tel­ta­vaa. Mo­neen pal­ve­luun kir­jau­tu­es­saan saa käyt­töön­sä jopa mil­joo­nia ky­se­lyi­tä, joi­ta voi käyttää sellaisenaan tai ko­pi­oi­da it­sel­le ja sit­ten muo­ka­ta ha­lu­a­mal­laan ta­val­la tai vaik­ka kään­tää toi­sel­le kie­lel­le.

Kun ky­se­lyi­hin liit­tää ku­via, voi käyt­tää omia tai hyö­dyn­tää avoi­mel­la Cre­a­ti­ve Com­mons –li­sens­sil­lä ja­et­tu­ja (ks. Avoi­met CC-li­sens­sit -dia­sar­ja). Esi­mer­kik­si Pi­xa­bay-sivuston laa­jaa yli kahden mil­joo­nan ku­van ja lukuisten lyhyiden videoklippien va­li­koi­ma on käy­tet­tä­vis­sä tekijänoikeusvapaasti niin, ettei edes tekijää ja lähdettä tarvitse mainita, joskin se on aina kohteliasta tehdä. Huo­maa, että pal­ve­lu tar­jo­aa haun jäl­keen ensimmäisellä rivillä Shut­ters­tock-vesi­lei­mat­tu­ja mak­sul­li­sia ku­via pal­ve­lun ra­hoit­ta­mi­sek­si.

Alle upo­te­tus­sa dia­sar­jas­sa on var­sin laa­ja koon­ti eri­lai­sis­ta mak­sut­to­mis­ta koe- ja ky­se­ly­työ­ka­luis­ta. Dia­sar­jan alus­ta näet jär­jes­tyk­ses­sä kaik­ki sii­nä esi­tel­lyt pal­ve­lut. Mat­lee­nan blo­gin säh­köis­ten ko­kei­den si­vul­ta löy­dät uu­sim­pien oh­jei­den ohel­la lin­kit noin 20 ky­se­lyyn, mi­hin voit tu­tus­tua vas­taa­mal­la sekä we­bi­naa­ri­tal­len­tei­ta ai­hees­ta. Tutustuminen kyselyihin ensin oppijan näkökulmasta kyselyyn vastaamalla voi aut­taa ar­vi­oi­maan nii­den toi­mi­vuut­ta omas­sa ope­tuk­ses­sa.

Sähköiset kokeet ja arviointi

Diaesitys esittelee parisenkymmentä ainakin peruskäytön osalta opettajille maksutonta sovellusta, joiden avulla voi tehdä kokeita ja erilaisia kyselyitä. Suosittuja sovelluksia ovat mm. Kahoot, Quizizz, ja Quizlet. Niitä voi hyödyntää oppijoiden arvioinnissa ja/tai erilaisissa koulutus- ja ryhmätilanteissa yleisön osallistamiseen. Linkkejä esimerkkikyselyihin löydät Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta: https://www.matleenalaakso.fi/p/sahkoiset-kokeet.html

H5P-työkalut

H5P-työkalut ovat saatavissa Moodle-, WordPress- ja Drupal-ympäristöön. Niiden avulla voi luoda interaktiivisia sisältöjä esimerkiksi oppimateriaaleiksi tai luoda tehtäviä, joista oppija saa välittömän palautteen. Lue lisää ja katso esimerkit ja toimivat hyperlinkit: https://www.matleenalaakso.fi/p/h5p.html Blogista löydät lisää vinkkejä muidenkin verkon sovellusten hyödyntämiseen.

8. Opi lisää digin opetuskäytöstä

Hyviä lähteitä digipedagogiikasta

• Opehommat: listaus mm. opetusalan blogeista ja sadoista ammatillisista Facebook-ryhmistä.
• Avointen oppimateriaalien kirjasto: avointa materiaalia kaikille kouluasteille, sekä oppiaineiden teemoista että mm. verkkopedagogiikasta.
• Twitter ja muutkin somekanavat: #digipeda #etäopetus #etätyö #fasilitointi jne.

Matleenan blogi ja materiaalit

• Matleenan blogi: Yli 300 digipeda-bloggausta eli hurjasti ideoita, esimerkkejä ja ohjeita opettajille, kouluttajille ja muillekin digityökalujen käyttäjille. Kevään 2020 Vinkkejä etäopetukseen -bloggauksen lopusta löydät materiaalejani kevään etäopetus ja etätyö-teemasta.
• Matleenan blogin koulutusdiojen sivulta koonnin yli miljoona kertaa katsotuista diasarjoista ja nostot päivittyvistä dioista. Osallistamisen ja aktivoinnin teemoista olen julkaissut monen monta diasarjaa, ks. esim. SAMKin Digifasilitointi ja vuorovaikutus verkossa 19.2.21 (esitysdiat) tai HY+/Sivuksen Laadukas ja osallistava webinaari 16.3.2021 (materiaalit ja tallenne)
• Blogista löydät myös opetusalan webinaarikoonnin. Tiesitkö, että Suomessa järjestetään joka viikko useita maksuttomia webinaareja opettajille? 
• Webinaarit opetuksessa: Padlet, mistä löydät sekä vinkkejä webinaarien pitämiseen yleensä että ohjeita eri sovelluksiin. 
• Oppaita ja hyviä lähteitä verkkokurssien rakentajille (ThingLink-kuvasarja)

• Osallistava työpaja Teamsin ja verkon maksuttomien työkalujen avulla: Padlet verkkotyöpajoista keväällä 2020.

• Joko tunnet Liikkuvan koulun X-breikin eli kyselyt, mihin vastataan kehon liikkeillä? Lue lisää bloggauksesta X-breikki liikuttaa koululaisia.

• Osaatko jakaa Teamsissa tai Zoomissa dioja niin, että näet myös chatin ja osallistujat? Tässä ohjeet siihen, miten se onnistuu, jos käytössäsi on vain yksi näyttö.