• HUOMIOI

    Opiskelijoita tulee erilaisista tilanteista ja lähtökohdista. Niinpä jokaisen opiskelijan tarpeisiin vastaaminen on haastavaa. Tarjoamalla mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja jokainen voi kuitenkin räätälöidä itselleen oman näköisensä oppimispolun, mikä tukee opiskelijan autonomian tunnetta. Toiminta on silloin oppijalähtöistä, mikä vaikuttaa myös oppimistuloksiin ja vähentää koulutuksen keskeytyksiä. Oppijalähtöisyyttä on esimerkiksi saatavuuden lisääminen tallenteiden avulla. Tallenteiden avulla osallistuja voi palata takaisin ja kerrata luennolla läpi käytyjä asioita tai jos osallistuja ei pääse osallistumaan liveluennolle, hän voi katsoa sen itselle sopivana ajankohtana jälkikäteen.

     

    Opiskelijoiden tarpeet ja saavutettavuus

    Saavutettavassa opiskeluympäristössä kaikki ihmiset voivat liikkua ja toimia yhdenvertaisesti ominaisuuksistaan riippumatta. Saavutettava opiskeluympäristö voi olla koulutukseen osallistumisen ehto esimerkiksi opiskelijalle, jolla on jokin fyysinen vamma. Sen lisäksi saavutettavuuden huomioiminen opetuksen suunnittelussa hyödyttää kaikkia opiskelijoita. Saavutettavuusajattelussa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet, mikä on myös osa oppimismuotoiluajattelua.

    Saavutettavuus liitetään usein fyysisen opiskelutilan ratkaisuihin. Saavutettavassa opiskelutilassa voi esimerkiksi liikkua pyörätuolilla tai hyödyntää induktiosilmukkaa kuulemisen tukena. Saavutettavuutta voidaan kuitenkin tarkastella myös laajemmin kuin pelkästä fyysisestä näkökulmasta. Pedagogiset ratkaisut, kuten opetuksen muodon ja menetelmien valitseminen vaikuttavat opetuksen saavutettavuuteen. Opetus tulee suunnitella niin, että se mahdollistaa kaikenlaisten opiskelijoiden oppimisen. Alla olevassa kuvassa on vinkkejä, kuinka lisätä koulutuksen saavutettavuutta. Tarkempia lisätietoja saat klikkaamalla "+" -merkkejä. Lisäksi sivun alaosasta löytyy tarkistuslista, jolla voi arvioida opetusmateriaalien saavutettavuutta.

    Turvallisuus

    Ennakkovalmistelujen tarpeellisuutta ei voida ylikorostaa. Etenkin, jos koulutusta siirretään verkkoon, tulee etukäteen miettiä mm., minkälaisella aikataululla toimitaan ja minkälainen on työnjako kouluttajan ja mahdollisen fasilitaattorin välillä. Opiskelijoita tulee ohjeistaa heti tervetuloviestistä lähtien. Tärkeää on käydä läpi, minkälaisia odotuksia opiskelijoihin kohdistetaan eli tiedotetaan esimerkiksi kameroiden käytöstä ja annetaan selkeät ohjeet, minkälaiset laitteet jokaisella osallistujalla tulee olla. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että kenellekään ei tule ikäviä yllätyksiä varsinaisessa koulutustilanteessa. Tervetuloviesti on usein ensikosketus osallistujiin, joten sen muotoilu tulee miettiä huolella.

     

    Kestävä hyvinvointi

    Haluamme toimia vastuullisesti huomioiden kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Vaihtoehtoisten osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla pyritään pitämään yllä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia: sosiaalista, ympäristöllistä sekä taloudellista kestävyyttä (Valtioneuvosto). Nämä kaikki ulottuvuudet linkittyvät toisiinsa. Ne ovat ikään kuin tuolin kolme jalkaa - jos yksi jalka katkeaa vaikuttaa se hyvin kokonaisvaltaisesti tuolin kantokykyyn. Päämääränämme onkin kehittää ja tarjota koulutusta, johon jokaisella olisi taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi mahdollisuus osallistua, kokea samalla yhteenkuuluvuutta, solmia sosiaalisia suhteita ja huomioida valinnoissa myös ympäristö.

    Kestävää hyvinvointia on myös tärkeää miettiä vaikuttavuuden näkökulmasta. Kuinka opittu tieto ja taidot viedään käytäntöön? Kuinka osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan eli tehdään näkyväksi? Kuinka opittua sovelletaan töissä? Jatkuvuus on osa kestävää hyvinvointia. Suunnitellaan ja toteutetaan toimiva koulutus, johon liittyy materiaaleja ja tallenteet, joita jatkokehittämällä voidaan tuottaa itseopiskelumateriaaleja. Olemme tottuneet siihen, että usein koulutukset ovat kertaluontoisia palvelutapahtumia. Entä, jos miettisimme, miten niitä varten tuotettua ja niiden aikana luotua materiaalia voisi käyttää myös jatkossa?