• SUUNNITTELE

    Teknologian kehitys on mahdollistanut aivan uudenlaisten koulutusten suunnittelun ja järjestämisen. Koulutukset eivät ole enää paikkaan ja aikaan sidoksissa, sillä koulutusta voidaan jakaa verkon välityksellä hyvinkin laaja-alaisesti. Etäopetus mahdollistaa myös asiantuntijoiden verkkovierailut, mikä tuo opetukseen monipuolisuutta ja mahdollistaa monialaisen asiantuntijuuden hyödyntämisen etäisyyksistä huolimatta. Asiantuntija vierailut voivat olla esimerkiksi viidentoista minuutin kestäviä innostus- tai tiedonjakopuheenvuoroja. Etäosallistumismahdollisuuden tarjoaminen opiskelijoille lisää kilpailukykyä, parantaa organisaation resilienssikykyä eli muutosjoustavuutta sekä laajentaa asiakaskuntaa jopa maailmanlaajuisesti.

    Verkkokoulutukset voivat kokemuksesta riippuen vaatia enemmän suunnittelua kuin lähitoteutukset erityisesti opiskelijoiden osallistamisen ja aktivoinnin suhteen. Heti koulutuksen suunnittelun alkuvaiheesta lähtien tulee miettiä, kuinka jokainen opiskelija tulee huomioiduksi huolimatta siitä, kuinka hän koulutukseen osallistuu. Kuinka ja missä vaiheessa koulutusta opiskelijoita aktivoidaan, jotta osallistujista ei tulisi passiivisia ruudun katsojia? Tärkeää on myös huomioida se, että verkkokoulutukset ovat tempoltaan hitaampia. Jos koulutus järjestetään samanaikaisesti osittain etänä ja osittain lähiopetuksena, etäopiskelijoilla menee tehtävien suorittamiseen, kuten esimerkiksi ryhmäkeskusteluihin, monesti enemmän aikaa.

     

    Osallistaminen ja fasilitointi

    Verkkototeutuksiin kouluttajalle on hyvä järjestää apua ja tukea. Fasilitaattorin tehtävä on tehdä opiskelija näkyväksi ja luoda onnistumisen edellytykset ryhmän jäsenten väliselle yhteistyölle. Kouluttajan kanssa tulee käydä läpi hyvissä ajoin ennen varsinaista koulutusta, millaista apua ja tukea hän kokee koulutuksen aikana tarvitsevansa. Keskustelussa voi käyttää apuna laatimaamme Teknisen osaaminen check-listaa (tulossa). Listalla käydään läpi tekniikkaan liittyvät perusasiat. Käymällä yhdessä läpi nämä perusasiat, voidaan varmistua siitä, että kaikilla osapuolilla on turvallinen olo, koulutus on tasaisen laadukasta ja oppijalähtöistä. 

    Fasilitaattorin roolista on olemassa erilaisia variaatioita. Olemme jakaneet fasilitaattorin roolit kolmeen tasoon: tekninen, pedagoginen sekä sisällöllinen fasilitointi. Tekninen fasilitaattori huolehtii siitä, että tekniikka toimii vastaten kouluttajan ja opiskelijoiden teknisiin ongelmiin. Tieto- ja viestintäteknologian taitoja voidaan pitää edellytyksenä opinnoista selviytymiselle, jos kyseessä on etä- tai hybridiopetus. Tärkeää olisi jo ennen koulutuksen alkua järjestää tutorointi-hetki, jolloin niin kouluttaja kuin opiskelijat voivat fasilitaattorin ohjeistamana testata sovelluksia, laitteita ja yhteyksiä. Vaikka ihmiset yleensä aliarvioivat omia taitojaan, olemme huomanneet, että oppimiseen liittyvät tvt-taidot usein yliarvioidaan.

    Etenkin koulutuksessa, jossa opiskelijoita on samanaikaisesti läsnä ja etänä (ns. hybridiopetus), on hyvä olla mukana fasilitaattori, joka vastaa tekniikasta, mutta sen lisäksi toimii myös keskustelun virittäjänä ja ylläpitäjänä eli pedagogisena fasilitaattorina. Hän voi esimerkiksi nostaa opiskelijoiden kommentteja chatistä tai käydä seuraamassa pienryhmäkeskusteluja ja näin luoda vuorovaikutusta ryhmien sisällä ja niiden välillä. Toisinaan voi olla tarpeen myös sisällöllinen fasilitointi, jossa fasilitaattori osallistuu sisällöllisesti keskusteluun, eli toimii ikään kuin apukouluttajana. Tämä vaatii fasilitaattorilta jonkinlaista perehtymistä koulutuksen aiheeseen ja sisältöihin.

     

    Sovellukset

    Sovellusten monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö etenkin verkkokoulutuksissa on keino osallistaa ja aktivoida opiskelijoita sekä tehdä oppimisesta mielekästä. Tämä vaatii kouluttajalta sovelluksiin ja työkaluihin tutustumista, testaamista ja harjoittelua. Sovelluksia on tarjolla todella paljon, mikä hankaloittaa niiden valintaa. Sovellukset tulee valita koulutuksen aiheen mukaan siten, että ne tukevat oppimista. Mikä on sovelluksen tarve ja tavoite? Minkä oppimistavoitteen saavuttamista sovelluksen käyttö edesauttaa? Tämän jälkeen on hyvä selvittää, mitä sovelluksia omalla organisaatiolla on jo mahdollisesti käytössä, löytyisikö niistä jokin sopiva työkalu?

    On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että sovelluksia ei käytetä vain sen vuoksi, että ne ovat "kivoja pelejä", niiden käytöllä pitää olla oppimisen kannalta jokin lisäarvo. Alla on vinkkilista, josta löydät sovellusehdotuksia erilaisiin käyttötarkoituksiin.

     

    Opiskelun ympäristö

    Tilan laitevarustusta suunniteltaessa on hyvä lähteä liikkeelle miettimällä, mikä koulutustilanteessa on tärkeintä. Onko se kouluttajan kuvan tarkkuus, vuorovaikutteisuus vai yksinkertaisesti äänen kuuluvuus. Sen jälkeen suunnitellaan ruohonjuuritasolta, kuinka esimerkiksi tuolit tilaan asetetaan ja kuinka kamera sekä mikit sijoitetaan tilaan, puhumattakaan siitä, minkälaisia laitteita tilaan kannattaa hankkia.

    On kuitenkin sanomattakin selvää, että toimivat ja laadukkaat laitteet ovat etäopetuksen edellytys. Koronan hellittämisen jälkeenkin oppilaitokset kohtaavat tilanteita, joissa opiskelijat pyytävät mahdollisuutta osallistua koulutukseen etänä. Näitä tilanteita varten on hyvä olla olemassa suunnitelma, jonka mukaan toimitaan sekä asianmukaiset laitteet. Oppilaitosten kannattaa varustaa ainakin yksi tila tätä varten.

    Laitteiden huomaamattomuus tekee tilanteesta luonnollisemman jokaiselle osapuolelle. Tilanteeseen, jossa toiveena on juuri tilanteen luontevuus, kannattaa hankkia Soundbar - laite (esim. Poly Studio) tai kevyempi 360-kamera (esim. Owl Meeting), joissa yhdistyvät mikrofoni, kaiuttimet sekä ääntä seuraava kamera. Kouluttajan ei tarvitse itse siirtää kameraa tai kuljettaa mikkiä mukanaan. Jos oppimisen kannalta tärkeää on kuvan laatu, kannattaa hankkia kiinteä kamera, jonka voi asettaa myös jalustalle siirrettävyyden takaamiseksi (esim. Rally-kamera). Kameraan voi asettaa kuvalle vakioasetukset eli kuvakulmat, joita voi vaihtaa nappia painamalla. Kouluttaja voi myös tarvittaessa ohjata kameraa manuaalisesti, mikä voi viedä kouluttajalta resursseja keskittyä varsinaiseen opetukseen.

    Tilaan kannattaa harkita myös pöytämikrofonien hankkimista (esim. Jabra). Ne ovat helppoja laitteita, joilla saadaan tilassa olevien osallistujien äänet mukaan keskusteluun. Heittomikrofonit (esim. Catchbox) ovat keino saada ääni kuuluviin ja samalla aktivoida tilassa olevia opiskelijoita. Niitä voidaan käyttää mikrofonin lisäksi ikään kuin "viestikapulana", jolla puheenvuoroa siirretään. Jos koulutusta halutaan järjestää varsinaisen opetustilan ulkopuolella siten, että mukana on myös etäosallistujia, toimii kevyenä ratkaisuna esimerkiksi irrotettava webkamera sekä pöytämikrofoni. Kameralle kannattaa hankkia jalusta, jotta kuva pysyy terävänä ja vakaana.

     

    Etäopetussovellukset

    Laitteiden lisäksi tulee valita sovellus, jonka välityksellä opetus tapahtuu. Kuinka valita toimivin ja omaan koulutukseen sopivin etäopetussovellus? Tähän ei ole yhtä yksiselitteistä vastausta, sillä jokaisella sovelluksella on omat erityisvahvuudet sekä kehittämiskohteet. Sovelluksen valinnassa tulee ottaa huomioon mm. koulutuksen luonne, tavoite sekä osallistujamäärä. Sen vuoksi onkin tärkeää tutustua erilaisiin järjestelmiin ja poimia sieltä se sovellus, joka palvelee parhaiten omaa käyttötarkoitusta. Microsoft Teams, Zoom, Adobe Connect sekä Google Meet - näitä on monia. Käy kurkkaamassa, mikä järjestelmä sopii juuri sinun tarpeeseesi klikkaamalla tästä!

    Etäopetussovelluksen yhteydessä on tärkeää miettiä myös digitaalisen oppimisympäristön käyttöä. Minkälainen oppimisympäristö on käytössä ja kuinka sitä voidaan hyödyntää eri tavoin? Oppimisympäristöt voivat toimia materiaalipankkeina tai tehtävienpalautusalustoina. Sen lisäksi useimpiin oppimisympäristöihin voi luoda aktivoivia, visuaalisia ja pelillisiä elementtejä, jotka tuovat opiskeluun monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Tässä voi myös hyödyntää Flipped Learning eli käänteisen oppimisen ideologiaa, jossa ajatuksena on, että opiskelijat perehtyvät etukäteen digitaaliseen ennakkomateriaaliin, jolloin kontaktiopetuksessa he jo ymmärtävät päivän teemasta ainakin perusteet. Ennakkomateriaalin voi viedä oppimisympäristöön valmiiksi, jolloin se on helposti saatavilla. Käänteisen oppimisen hyötynä voidaan pitää myös sitä, että se tasaa opiskelijoiden tasoeroja ja antaa lisää aikaa keskustelulle varsinaisessa kontaktiopetuksessa. Sen on todettu myös lisäävän opiskelijoiden itseohjautuvuutta. Alhaalta löytyy mallipohja laadukkaan verkkokoulutuksen rakentamiseen.

     

    Ohjeistus

    Jos koulutuksia siirretään verkkoon, on tärkeää sopia yhdessä pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Sen lisäksi, että kouluttajat tulee perehdyttää perusteellisesti järjestelmien käyttöön, tulee myös opiskelijoita ohjeistaa ja opastaa käyttämään ja hyödyntämään etäopetussovelluksen ominaisuuksia, jotta jokainen pääsee tasavertaisesti ja turvallisin mielin osallistumaan koulutukseen. Opiskelijoille tulee tarjota vapaaehtoisia tutor-hetkiä ennen varsinaista koulutusta, jolloin he voivat testata yhdessä asiantuntijan kanssa, että omat laitteet ja yhteydet toimivat. Tässä kannattaa hyödyntää teknisten fasilitaattoreiden osaamista. Kun laitteet ja tekniikka tarkistetaan etukäteen, ei varsinaisessa koulutustilanteessa mene aikaa teknisten ongelmien ratkomiseen. Koskaan ei voi tietää, mitä verkossa tapahtuu, joten parasta on käydä läpi myös mahdolliset ongelmatilanteet. Oleellista on myös kertoa, kuinka näissä tilanteissa tulee toimia. 

    https://saukkorauta.files.wordpress.com/2011/10/2011-10-18.jpg