Musiikki koostuu erilaisista "rakennusaineksista", jotka ovat rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, dynamiikka ja muoto. 

1. RYTMI: 

Musiikillisen rytmin on määritellyt J. Combarieu lyhyesti: Rytmi syntyy siitä, että sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika järjestelmällisesti jakaantuu korvalle tajuttavalla lailla. Rytmiä löytyy muualtakin kuin musiikista (esim. vuorokauden tai maalauksen rytmi). Tempo kuvaa musiikin etenemisnopeutta (musiikin ohjeet notaatiossa on usein italian kielellä, ks. kuva alla tempoista).

* Beethovenin 5. sinfonia: 

https://www.facebook.com/100001886108736/videos/2372419659497548/

2. MELODIA

= Säveliä peräkkäin! Länsimainen musiikki perustuu pitkälti duuri-molli tonaliteettiin, mutta nykymusiikissa kuullaan myös atonaalista musiikkia, joka ei perustu perinteisiin sävellajeihin (moderni musiikki). Perinteisesti melodiat siis rakentuvat erilaisille asteikoille, joista yleisimpiä ovat duurit ja mollit. On tärkeää kuitenkin tietää, että eri maissa ja kulttuureissa on olemassa erilaisia viritysjärjestelmiä, jotka saattavat kuulostaa länsimaiseen populaarimusiikkiin tottuneesta kuulijasta oudolta. Länsimaisessa säveljärjestelmässä on 12 säveltä, mutta miten on mahdollista, että uusia lauluja syntyy koko ajan? Pelkästään duuriasteikon 7 säveltä voidaan järjestää 5040 eri järjestykseen ja kun niitä varioidaan rytmeillä ja säveltoistoilla, variaatioiden määrä on valtava (Juutilainen ym., MUSA1, 2006). 

* Viritysjärjestelmistä lisää: 

https://www15.uta.fi/arkisto/mustut/mute/vir01.htm

3. HARMONIA

= Säveliä päällekkäin! 

* Kaikkien biisien kertosäe: 

* 4 Chords: 

* Blueskaava: 

https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/musiikki/mu12/blues

* Intervalli = kahden sävelen välinen etäisyys: 

http://web.uniarts.fi/intonaatio/index37ca.html?id=17&la=fi

* Riffi = lyhyt yksittäisistä sävelistä tai soinnuista koostuva aihe, jota toistetaan musiikkikappaleessa 

4. SOINTIVÄRI

Jokaisella ihmisäänellä ja soittimella on oma sointivärinstä, joka määrittää tunnistettavuuden. 

* Orkesterin soundia: 

5. DYNAMIIKKA

Dynamiikka tarkoittaa äänen voimavaihteluita musiikissa. Voimavaihtelut ilmaistaan klassisessa musiikissa italian kielen termein, esim. forte=voimakkaasti, piano=hiljaa. Tässä linkissä lisää dynamiikasta: 

https://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/dynamiikka?lesson=13116

Dynaamisia merkintöjä (Lähde: https://hilkkapiipponen.com/dynamiikkamerkinnat/)

6. MUOTO

Muotorakenteet auttavat hahmottamaan musiikkia ja sen erilaisia kokonaisuuksia. Populaarimusiikissa musiikkia voi analysoida esim. seuraavasti (osat voivat olla eri järjestyksissä):

INTRO (alkusoitto) - A (1. osa, säkeistö) - BRIDGE (pieni osa säkeistön ja kertosäkeen välissä) - B (2. osa, kertosäe, chorus) - C (3 osa) - INTERLUDE (välisoitto) - OUTRO (loppusoitto). 

* Lisää muodosta: 

https://prezi.com/ciy9i133b1sm/musiikin-muoto-ja-dynamiikka/

* Klassisen musiikin muotorakenteista: 

 https://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/muoto?lesson=13116