Katsaus oppiaineeseen
Elämänkatsomustieto on Suomen koululaitoksessa opetettava oppiaine, johon osallistuvat sellaiset siviilirekisteriin kuuluvat oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan tai joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Elämänkatsomustieto on koulun oppiaineena perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu niin filosofiaa kuin yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon ihmiskäsityksen mukaan ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Katsomukset, inhimilliset käytänteet ja niitä koskevat merkitykset ovat yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tulosta. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Koulun elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, mikä globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
Osaamistavoitteet
Elämänkatsomustiedon perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja käsitteelliset valmiudet tulkita maailmaansa järkiperäisesti. Hän tunnistaa, että erilaiset katsomukset, inhimilliset käytänteet ja niitä koskevat merkitykset ovat yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tulosta. Elämänkatsomustiedon aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on pätevyys antaa oppiaineen kouluopetusta toisena opetettavana aineena, ja hän osaa selittää ja perustella perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmissa edellytetyt asiakokonaisuudet.
Suoritustavat
Opinnot suoritetaan lähtökohtaisesti verkkotentteinä Moodlessa. Jos opiskelija haluaa tehdä suorituksia esseinä, hänen tulee sopia asiasta opettajan kanssa.
Tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet seksuaalineuvojana työskentelemiseen ja seksuaalisuuden arvostavaan kohtaamiseen eri ikäryhmiä, seksuaalisuuden eri monimuotoisuuksia ja kulttuureja edustavien asiakkaiden parissa. Koulutus mahdollistaa Suomen seksologisen seuran auktorisoinnin ja seksuaalineuvoja (SSS) nimikkeen käyttämisen, mikäli opiskelija täyttää auktorisoinnille muutoin vaadittavat kriteerit (ks. www.seksologinenseura.fi).
Sisältö
- Seksuaalisuuden kulttuurikuva (historia, kulttuuri, sosiologia, uskonto)
- Seksuaalisuuden kehittyminen (lääketieteellinen ja psykososiaalinen näkökulma)
- Seksuaalisuuden kohtaaminen (bio-psyko–sosiaalinen näkökulma)
- Seksuaalisuus elämänkaaren eri vaiheissa
- Seksuaalisuuden moninaisuus
- Seksuaalineuvonnan ja -terapian perusteita
- Seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö
- Seksuaalihäiriöt ja -ongelmat
- Oman seksuaalisuuden työstäminen (SAR opinnot)
- Eettiset kysymykset
- Anatomia ja fysiologia
- Seksuaalisuus, sairastuminen ja vammautuminen
- Seksuaalineuvonnan ja ohjauksen menetelmät
- Elämänkriisit ja seksuaalisuus
- Seksuaalinen identiteetti ja orientaatio
Koulutuksen tarkoitus on perehdyttää osallistujat voimavarakeskeisen työskentelyn filosofiaan, teoriaan ja käytäntöön työnohjauksessa. Koulutus antaa monipuoliset valmiudet toimia itsenäisenä työnohjaajana ja prosessikonsulttina.
