Autonomian aika

 

Aho, Juhani, Rautatie. (1884) Romaani kertoo Matista ja Liisasta, jotka saavat kuulla rautatiestä ja haluavat lähteä sitä katsomaan. Lopulta he pääsevät itsekin kokeilemaan junalla matkustamista. Romaanissa kuvataan uuden ja vanhan maailman kohtaamista ja teknologian saapumista maaseudulle.

Aho, Juhani, Papin tytär. (1885) Romaani kertoo maalaistytön halusta nähdä maailmaa laajemmin, mutta hänen unelmansa nujertuvat yksi toisensa jälkeen

Aho, Juhani, Papin rouva. (1893) Romaanin toinen osa kuvaa maalaispappilan nuoren rouvan elämää ja haaveita järkiavioliitossa rakkausavioliiton sijaan

Canth, Minna, Työmiehen vaimo. (1885) Näytelmäksi kirjoitettua tarinaa pidetään ensimmäisenä kaupunkityöväestön kuvauksena Suomessa. Kirjassa kritikoidaan voimakkaasti ajan yhteiskunnallisia oloja ja naisen heikkoa asemaa vallitsevan lainsäädännön alaisuudessa

Canth, Minna, Hanna. (1886) Romaani kertoo nuoresta tytöstä, joka haaveilee opettajan ammatista, mutta jonka haaveet auktoriteettinen isä tuhoaa

Canth, Minna, Köyhää kansaa. (1886) Romaani kertoo naisesta, joka yrittää miehensä työttömäksi jäätyä elättää perheensä. Teoksessa tulevat esiin 1800-luvun Suomen yhteiskuntaluokat ja niiden väliset eroavaisuudet. Romanista välittyy työläisten olojen kurjuus.

Järnefelt, Arvid, Isänmaa. (1893) Romaani kuvaa osuvasti, kuinka maaseutuelämä joutuu varjoon nuorten suomalaisten ylioppilaiden uusien sivistysihanteiden edessä. Samalla kirjassa kuvataan kansallisuusaatteen esiintuloa. Romaani kertoo siitä, kuinka päähenkilön ihannoimassa kaupungissa aatteellisuuden sijaan aineelliset arvot  vahvistuvat.

Kianto, Ilmari, Punainen viiva. (1909) Punainen viiva kertoo ensimmäisistä eduskuntavaaleista köyhän kansan näkökulmasta. Kirjan päähenkilö Topi Romppainen on köyhä maalainen, joka juuri ja juuri selviää perheensä kanssa talven yli. Hän käy kuuntelemassa sosiaalidemokraattien vaalipuhetta ja käy itsekin vaimonsa Riikan kanssa äänestämässä toivoen parempaa elämää tulevaisuudessa. 

Ollikainen, Aki. Nälkävuosi. (2012)  Kirja sijoittuu keskelle suuria nälkävuosia, ajanjaksoon, jolloin kuoleman väri oli valkoinen ja se valkoinen levittäytyi kaikkialle.

Viikilä, Jukka. (2016) Akvarelleja Engelin kaupungista.Syksy 1816. Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut saksalaisen Johan Carl Ludvig Engelin arkkitehdikseen, ja hän on muuttanut perheineen kaupunkiin, joka on ”harvaan asuttu ulkosaariston kallioniemi, itämeren löytämätön helmi, enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta”. 

Waltari, Mika, Tanssi yli hautojen. (1944) Historiallisen romaanin tapahtumat sijoittuvat Porvoon valtiopäivien (1809) vaiheille. Kirjassa Aleksanteri I ihastuu tanssiaisissa kauniiseen Ulla Möllersvärdiin ja käy vierailulla tämän kotona Mäntsälän kartanossa.

Sisällissota

Kanto, Anneli, Veriruusut. (2008) Veriruusut-romaani kuvaa vuoden 1918 järkyttäviä tapahtumia uudesta näkökulmasta. Yhteiskunnallisen muutoksen vaatimus rohkaisee myös nuoria naisia vaatimaan itselleen täysiä oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa. Historiallisten tapahtumien pyörre tempaisee heidät mukaansa keskelle ennenkokematonta tragediaa

Lander, Leena, Käsky. (2003) Vuoden 1918 kevääseen sijoittuva kuvaus valkoisten voitosta, kenttäoikeuksista ja terrorista. Tosipohjainen psykologinen trilleri; kolmiodraama; tuomioiden antamisen problematiikka ja sisällissodan naissotilaan kuvaus.

Linna, Väinö, Täällä Pohjantähden alla. (1959, 1960, 1962) Kiistellyssä, mutta suositussa romaanitrilogiassa esitetään Väinö Linnan tulkinta Suomen historian tapahtumista 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin. Kirjassa käsitellään maaseudun luokkaeroja, siinä tulee esiin maaseudun eri ihmiset, työväenaatteen nousu, sisällissota, lapuanliike ja toinen maailmansota. 

Järvelä, Jari, Kosken kahta puolta. (2019) 7-vuotiaan pojan kaksi kesäpäivää v. 1977, kahdessa mummilassa. Koski erottaa mummit toisistaan, mutta syvin juopa heidän välillään ovat muistot vuodesta 1918. Tammi. 

Rintala, Paavo, Mummoni ja Mannerheim. (1960), Mummoni ja marsalkka (1961) ja Mummon ja marskin tarinat. (1962) Trilogia kuvaa rinnakkain tavallisen talonpoikaisnaisen ja Mannerheimin elämää

Sillanpää, F. E., Hurskas kurjuus. (1919) Romaani kertoo Sillanpään näkemyksen niistä syistä, jotka johtivat maalaisköyhälistön kapinaan sisällissodassa 1918. Sillanpää kirjoitti romaanin heti sodan jälkeen, mutta se uskallettiin julkaista, vasta seuraavana vuonna 1919

Sillanpää, F. E., Silja nuorena nukkunut. (1931) Romaanissa Sillanpää jatkaa jo Hurskaassa kurjuudessa aloittamaansa sisällissotateemaa. Kirjassa kerrotaan nuoren, orvon piikatytön tarina sisällissodan ajoilta.


Sahlberg, Asko, Tammilehto. (2004) Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1918 niin palkollisen kuin kartanon herran näkökulmasta. Kirjassa kuvataan sisällissodan aikaa vapaasti yksittäisten henkilöiden tunteiden kautta välillä hyvinkin realistisesti ja karusti.

Westö, Kjell, Missä kuljimme kerran. (2006) Romaanissa käydään läpi 1900-luvun alkupuoliskon tapahtumia Suomessa ruotsinkielisen vähemmistön näkökulmasta. Poliittisia tapahtumia paremmin kirjassa välittyy kuva aikakauden ilmapiiristä.

1920-ja 1930-luvut

Suomenkielisen kirjallisuuden näkyvin ja hyvin markkinoitu ilmiö olivat "Tulenkantajat", itsenäisen Suomen ensimmäinen uusi kirjallinen sukupolvi. Tulenkantajuus oli 20-luvun lyhytaikainen ilmiö, ja sen edustajat kypsyivät kukin suuntaansa: P. Mustapää (Martti Haavio), Olavi Paavolainen, Katri ja Erkki Vala, Mika Waltari ja Lauri Viljanen. Tulenkantajista riippumattomien runoilijoiden tärkein oli Aaro Hellaakoski.

Hämeen-Anttila, Virpi. Karl Axel Björk -rikoskirjat. Salakapakoita, elokuvateattereita, pimeitä sivukujia, yhteiskunnallisia jännitteitä – historiallisessa dekkarisarjassa kuvataan 1920-luvun kuohuvaa Helsinkiä.

Mustonen, Enni. Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja. (2013-2019)

Pekkanen, Toivo: Tehtaan varjossa. (1932) Teos oli kirjallinen tapaus. Hänen vankkaa realismiaan edustavat kaksoisromaani Jumalan myllyt (1936, 1940, yhdistettynä 1946)

Westö: Kjell: Kangastus 38. (2013) Sisällissodan jälkeisen Suomen kuvaus 1930-luvulle saakka. Fasismi ja antisemitismi näkyvät suomalaistenkin ajatusmaailmassa.

Sotien vuodet

Lauttamus, Niilo: Anatoli Kurkisen sota. (1973) Kirja Se kertoo inkeriläissyntyisestä Anatoli Kurkisesta, joka puna-armeijassa palvellessaan jää suomalaisten vangiksi Ensossa ja joutuu muun muassa tulkin tehtäviin.

Lehväslaiho, Reino. Tuotteliain suomalainen sotakirjailija, kaikkiaan 45 teosta toisesta maailmansodasta.

Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. (1954) Sotaromaani (2000). Kansallinen merkkiteos konekiväärikomppanian jatkosodasta.

Kettu, Katja: Kätilö. (2011) Kuvaus suomalaisen kätilön ja saksalaisen natsiupseerin suhteesta Lapin sodan alla ja sen aikana.

Päätalo, Kalle: Ahdistettu maa. (1977) Juuret Iijoen törmässä -sarjan seitsemäs osa.  Kirjailijalle tyypillistä tarinankerrontaa, jossa talvisotaa käydään taustalla, eivätkä päähenkilöt lopulta joudu sotaan.

Päätalo, Kalle:  Liekkejä laulumailla. (1980) Kirjailijalle tyypillistä tarinankerrontaa, jossa käydään jatkosotaa Kiestingin rintamalla.

Päätalo, Kalle: Myrsky Koillismaassa (1963), uusintapainos 2011.  Koillismaa -sarjan kolmas osa. Kirjassa seurataan Järvekylän asukkaiden kohtaloita talvisodan alusta jatkosodan loppuun.

Päätalo, Kalle: Nälkämäki. (1967) Kuvaus jatkosodan aikaiselta vankileiriltä.

Rintala, Paavo: Sissiluutnantti. (1963) Romaani herätti ilmestyessään kirjasodan sotaa ja sen lieveilmiöitä sisältämiensä kuvausten vuoksi. Pohjavireeltään uskonnollisessa ja sivilisaatiokriittisessä teoksessa Rintala tulkitsee sodan vaikutuksia ihmiseen: ihmisyyden katoamista ja muuttumista tappamiseksi ja paritteluksi.

Tikkanen, Pentti H. Suomen toiseksi tuotteliain sotakirjailija. 39 teosta toisesta maailmansodasta.

Waltari, Mika: Antero ei enää palaa. (1940) Teoksen tapahtumat sijoittuvat talvisodan aikaan.

Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia (1956) Kirja kertoo jatkosodan aikana lottana Itä-Karjalassa toimineiden naisten kokemuksista. Teosta on nimitetty "naisten Tuntemattomaksi sotilaaksi". Romaani on omaelämäkerrallinen.

Kylmä sota

Suomalaisessa kirjallisuudessa kirjailijoita on pidetty kannanottajina ajankohtaisiin aiheisiin, mutta EU:hun liittyminen, työttömyys tai lama eivät näkyneet 1990-luvun kirjallisuudessa niin voimakkaasti kuin jotkut olivat odottaneet. Maaseudun autioituminen ja sodat pysyivät edelleen suosittuina aiheina, kuten myös historia ja filosofia. Kaikkiaan kirjallisuuden kenttä on sirpaloitunut erilaisiksi saarekkeiksi, esimerkiksi maaseudun kuvaukset (Antti Tuuri) ja dekkarikirjallisuus (Matti Yrjänä Joensuu, Leena Lehtolainen).

Eu-Suomi

Suomalaisessa kirjallisuudessa kirjailijoita on pidetty kannanottajina ajankohtaisiin aiheisiin, mutta EU:hun liittyminen, työttömyys tai lama eivät näkyneet 1990-luvun kirjallisuudessa niin voimakkaasti kuin jotkut olivat odottaneet. Maaseudun autioituminen ja sodat pysyivät edelleen suosittuina aiheina, kuten myös historia ja filosofia. Kaikkiaan kirjallisuuden kenttä on sirpaloitunut erilaisiksi saarekkeiksi, esimerkiksi maaseudun kuvaukset (Antti Tuuri), dekkarikirjallisuus (Matti Yrjänä Joensuu, Leena Lehtolainen), Pohjois-Suomeen sijoittuva kirjallisuus (Jari Tervo).

Viimeksi muutettu: perjantai 22. marraskuu 2019, 11.29