Eliöyhteisö - tärkeimmät käsitteet

Tee aiheesta omat muistiinpanot oppimispäiväkirjaasi. Vastaa samalla annettuihin kysymyksiin. Voit lukea eliöyhteisöistä lisää täältä. Tässä linkki ravintoverkkoihin ja elinympäristöihin.

Eliöyhteisö: alueen kaikki elolliset eliöt, jotka elävät ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus voi olla suoraa (varpushaukka syö talitiaisen) tai epäsuoraa, esim. toisen lajin yksilömäärän kautta vaikuttavaa. Eliöyhteisöön kuuluu kolmenlaisia jäseniä.

 

1. Tuottajat

  • fotosyntetisoivat kasvit ja syanobakteerit, maaperän kemosyntetisoivat bakteerit
  • ovat autotrofeja eli omavaraisia, tuottavat yleensä fotosynteesin avulla tarvitsemansa energian ja luovat näin ekosysteemien ravintoketjujen ja -verkkojen perustan. Voit lukea fotosynteesistä tarkemmin Solunetin sivulta.
  • Niiden tuottaman energian avulla määrittyy ekosysteemin läpi kulkevan energian määrä. Näin määrittyy samalla se eliömäärä eli orgaanisen aineen määrä, jonka ekosysteemi pystyy elättämään. 
  • Vertaa orgaanisen aineen määrää trooppisella aavikolla ja trooppisessa sademetsässä sekä suomalaisessa kuivassa kangasmetsässä ja lehdossa. 
    • Miten eri abioottiset tekijät vaikuttavat tuottajien määrään erilaisissa ekosysteemeissä?
    • Miksi kaikki muut ekosysteemin eliöt ovat riippuvaisia tuottajista?
    • Luettele suomalaisen kuivan ja tuoreen kangasmetsän tuottajia. Tunnista lajeja täällä.

 

2. Kuluttajat

  • ovat toisenvaraisia eli heterotrofeja: Ne eivät itse pysty tuottamaan tarvitsemaansa ravintoa, vaan saavat ravintonsa toisista eliöistä.
  • Kuluttajat jaetaan ravinnonhankintatapansa avulla kolmeen ryhmään. Mieti jokaiseen ryhmään esimerkkejä suomalaisen tuoreen ja kuivan kangasmetsän lajeista. Voit tunnistaa eläimiä täällä.

1. kasvinsyöjät

2. pedot

3. loiset 

3. Hajottajat

  • Hajottajat ovat toisenvaraisia eliöitä, jotka käyttävät ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta (eliöitä, kuolleita lehtiä, ulosteitä yms. jätteitä).
  • Kuollut orgaaninen aines pilkkoutuu hajotusravintoketjuissa entistä pienemmiksi, samalla hajotusta tekevät eliöt saavat energiaa omiin elintoimintoihinsa. Lopulta eliöihin sitoutuneet ravinteet vapautuvat takaisin maaperään epäorgaanisessa muodossa. Nämä maaperään vapautuneet ravinteet ovat uudelleen kasvien käytössä.
  • Orgaaninen aines palautuu siis takaisin epäorgaaniseen muotoon hajottajien toimesta, ravinteet  kiertävät ekosysteemeissä.
  • Kuolleesta orgaanisesta aineesta lähtee liikkeelle hajotus- eli detritusravintoverkkoja. Mitä pitemmälle hajotus etenee, sitä pienempiä hajottajat ovat. esimerkiksi raadonsyöjät, lantakuoriaiset, kastemadot, monet sienet ja hajottajabakteerit. 

 

Eliöyhteisön osakkaat muodostavat ekosysteemien ravintoverkot- ja ketjut. Eliöyhteisön osakkaita voidaan kuvata myös ekologisten pyramidien avulla, näin voidaan havainnollistaa esim. orgaanisen aineen määrää tai energian kulkua ekosysteemissä. Lue lisää täältä. 

Voit katsoa videon ravintoketjusta ja energian kulkeutumisesta ekosysteemissä esimerkiksi täältä (Opetustv). Tee videosta lisämuistiinpanot oppimispäiväkirjaasi. Myös Etälukion sivuilta löytyy lisää ekosysteemien toiminnasta.

Mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä? Anna esimerkkejä.

  • perustuotanto - bruttoperustuotanto - nettoperustuotanto -nettotuotanto
  • energian ohivirtaus
  • ekologinen tehokkuus
Viimeksi muutettu: maanantai 18. marraskuu 2019, 19.15