Kaupunkiekologia

Kaupunkiekologia on biologian ja ekologian osa, joka tutkii kaupunkiympäristössä elävien eliöiden ekologisia erityispiirteitä.

Rakennettu kaupunkiympäristö poikkeaa luonnonympäristöstä monin tavoin. Rakennukset, päällystetyt tiet sekä kasvillisuuden vähäisyys muodostavat oman erityislaatuisen ekosysteeminsä, jonka rakenne vaihtelee alueen erityispiirteiden mukaan. Useat lajit ovat kuitenkin  sopeutuneet elämään ihmisten keskellä rakennetussa ympäristössä. Ihminen ei aina suhtaudu positiivisesti näihin rohkeisiin ja toisinaan ihmistä häiritseviin lajeihin. Samalla kaupungeissa elävät lajit kertovat eliöiden sopeutumiskyvystä muuttuvissa olosuhteissa.

Rakennetun ympäristön erityispiirteitä:

  • Valon määrä: Rakennukset ja lasipinnat sekä heijastavat valoa ympärilleen että muodostavat varjoisia alueita. Ilmansaasteet, ilmaan päätyvät hiukkaset, pöly ja pilvisyys vähentävät auringon säteilyä. Keinovalot lisäävät valon määrää pimeään aikaan.
  • Lämpötila: Kaupungit ovat keskilämpötilaltaan muutamia asteita maaseutua lämpimämpiä. Rakennukset ja asfaltti imevät lämpöä kasvillisuutta enemmän ja pitävät näin ympäristöä lämpimämpänä. Talvella hukkalämpö lämmittää.
  • Tuulisuus: Kadut voivat toimia tuulitunneleina eli tuulen vaikutus voi kertautua rakennusten välissä, toisaalta rakennukset myös suojaavat tuulelta, myös rakennusten välissä esiintyy myös ylöspäin kohoavia ilmavirtauksia lämmön seurauksena.
  • Sademäärät: Rakennettu ympäristö on yleisesti ottaen kuivempaa kuin luonnonympäristö, koska vettä imevää maakerrosta ei juuri ole. Kaupungeissa sataa keskimäärin enemmän kuin maaseudulla tiivistymishiukkasten runsaudesta johtuen. Vesi kulkeutuu nopeasti pintavaluntana asfaltoituja pintoja pitkin sadevesiviemäreihin eikä siis imeydy maaperään. Rankkasateiden ovat hulevesitulvat yleisiä.  Ilmankosteus on kuitenkin pienempi kasvillisuuden vähäisyyden takia.  Lumen määrä lumen poistosta johtuen vähäisempää.
  • Ravinteet / ravinto: Ravinteiden määrä pieni, mutta ihmisten maahan heittämät jätteet tarjoavat ravintoa useille linnuille ja nisäkkäille (esim. kalalokki, naurulokki, varpunen, rotta, kettu). Puistojen puut ja pensaat tuottavat marjoja ja siemeniä, joista monet linnut hyötyvät.  
  • Suojapaikat: Rakennettu ympäristö tarjoaa eläimille monenlaisia suojapaikkoja ja pesäkoloja. Myös puistojen vanhat puut tarjoavat pesäkoloja kolopesijille (kottarainen, tiaiset). Katujen ja rakennusten koloissa elää kasveja, jotka ovat sopeutuneet vähäravinteiseen ja kuivaan ympäristöön. (esim. voikukka). 
  • Ilmanlaatu on kaupungeissa huonompi kuin maaseudulla.

Etsi oman kotikuntasi rakennetusta ympäristöstä esimerkkejä yllä oleviin ympäristötekijöihin. Voit kuvata niitä ja liittää oppimispäiväkirjaasi muistiinpanojen joukkoon.

Katso Ylen Erilaisia elinympäristöjä - sarjasta osa 5. Kaupunkien ihmisvilinässä ja osa 7. Joutomailla. Kirjoita dokumenteista muistiinpanoja oppimispäiväkirjaasi. 

Kaupunkiekologiaan liittyvä tutkimustehtävä löytyy tämän linkin takaa.

Viimeksi muutettu: perjantai 15. marraskuu 2019, 09.26