Populaatio: samalla alueella, samanaikaisesti elävät saman lajin yksilöt, 

Käy lukemassa populaatioista ensin täältä.

Populaatioekologiassa tarkastellaan populaatioita ja niiden kokoon ja levinneisyyteen liittyviä asioita. Tutkimuksia voidaan tehdä luonnonoloissa tai järjestetyissä tiloissa kokeellisesti.

Esimerkkitutkimuksia: 

  • saimaannorpan levinneisyystutkimukset sekä poikaslaskennat --> suojelutoimenpiteet
  • hirvilaskennat --> kaatolupien määrät eri alueilla
  • Etsi lisää esimerkkejä populaatioekologisista tutkimuksista tai selvityksistä. Miksi kyseisiä tutkimuksia on tehty?

Mitä populaatiosta voidaan tutkia?

  • koko
  • tiheys
  • syntyvyys - kuolevuus - muuttoliike
  • ikärakenne
  • sukupuolijakauma
  • kannanvaihtelu
  • elinalue, reviiri
  • alueellinen jakautuminen

 

Populaation kasvu ja siihen vaikuttavia tekijöitä

  • Eksponentaalinen kasvu, kuvaaja J-käyrä
    • Mahdollista vain, jos mikään ei rajoita kasvua, onnistuu luonnossa vain lyhyen aikaa
    • Tee tähän liittyvä tehtävä E. colin lisääntymisestä. Tehtävä löytyy myös täältä.

  • Logistinen kasvu eli S-käyrä
    • Populaation kasvu hidastuu ympäristön vastuksen voimistuessa ja saavuttaa ympäristön kantokyvyn, jolloin populaation kasvu pysähtyy. Populaation koko voi myös pienentyä. 

Ympäristön vastus: kaikki tekijät, jotka hidastavat populaation kasvua, jaetaan tiheydestä riippuvaisiin ja tiheydestä riippumattomiin tekijöihin

  • Tiheydestä riippuvaiset tekijät: kilpailu, ravinnon määrä, pesäpaikkojen määrä, reviirin koko, petojen määrä
    • Tiheyden kasvaessa
      • Lajinsisäinen kilpailu lisääntyy.
      • Ravinnon määrä alueella vähenee.
      • Pedot, taudit ja loiset lisääntyvät.
      • Poikastuotanto pienenee.
      • Kuolleisuus kasvaa, kun sairaat, heikot kuolevat pois.
      • Poismuutto lisääntyy.
      • Populaation kasvu hidastuu ja voi jopa kääntyä negatiiviseksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti populaation kuntoon ja perimään --> vahvimmat jäävät jatkamaan sukua. Myös petojen määrä vähenee.
    • Tiheyden pienentyessä tilanne kääntyy toisin päin.
      • Kilpailu vähenee.
      • Ravinnon määrä kasvaa.
      • Syntyvyys ja poikastuotanto kasvavat.
      • Populaation koko kasvaa, myös petopopulaatioiden koko kasvaa pienellä viiveellä saalispopulaation kokoon nähden.
    • Lue myös populaatioiden kannanvaihteluista täältä. Täydennä muistiinpanoja sivuston avulla.

  • Kilpailu lajien välillä, jos kahdella lajilla sama ekologinen lokero
      • Pesäpaikoista, ravinnosta, elinalueesta
      • Lajienvälinen kilpailu on mahdollista vain jos kahdelle lajilla on sama ekologinen lokero. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi vieraslajin levittäytyessä alueelle.
      • Eri lajit pyrkivät välttämään kilpailua, koska se syö resursseja. Lopputuloksena on joko heikomman lajin kuoleminen alueelta sukupuuttoon, muuttaminen toiselle alueelle tai lajin erikoistuminen uuteen ravintoon.

Tiheydestä riippumattomat tekijät:

    • Esimerkiksi sääolot (halla, myrskyt), metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset, karsivat populaation yksilöitä sattumanvaraisesti tiheydestä riippumatta.

 Täältä saat lisämateriaalia aiheeseen.

Viimeksi muutettu: maanantai 18. marraskuu 2019, 19.12