Rehevöityminen

Rehevöitymisellä tarkoitetaan vesistöissä esiintyvää tuottajien (kasvit, kasviplankton) määrän kasvua, joka aiheutuu lisääntyneestä ravinnekuormasta. Fosfori ja typpi ovat kasvien kasvulle välttämättömiä ravinteita ja normaalioloissa niistä on yleensä vesiekosysteemeissä pulaa.  Ihmistoiminnan seurauksena vesiin laskevat typpi- ja fosforipäästöt mahdollistavat kasvien ja kasviplanktonin lisääntymisen ja sitä kautta vesistön ekosysteemi muuttuu. Näiden raviteiden keskeiset päästölähteet ovat ihmisten jätevedet, maataloudesta valuvat ravinnepitoiset vedet sekä teollisuus.

Rehevöityneen järven tunnusmerkkejä:

  • runsaasti vesikasvillisuutta
  • sinileväesiintymät ja leväkukinnot kesäisin
  • vesiselkärangattomien lisääntyminen
  • rantavyöhykkeen pusikoituminen
  • näkösyvyys pienenee ja veden väri muuttuu
  • happikatoa talvisin
  • särkikalat yleistyvät, kalakuolemat
  • vesilinnuston muutokset
  • yleinen nuhraantuminen eli kovien pintojen (kivet, kalliot, laiturit, kalaverkot) limoittuminen

Keskeisiä kysymyksiä:

  • Mitä tarkoittaa rehevöityminen?
  • Mistä rehevöityminen johtuu?
  • Millaisia seurauksia rehevöitymisellä on yleensäkin vesistön:
    • kasvillisuuteen
    • eläimistöön
    • veden laatuun ja ominaisuuksiin
  • Selitä termit happikato ja sisäinen kuormitus, ja miten ne liittyvät toisiinsa?
  • Miten voit itse vaikuttaa vesistön rehevöitymisen ennaltaehkäisyyn tai vesistön tilan parantamiseen yleisesti?

Tee aiheesta selkeät muistiinpanot oppimispäiväkirjaasi. 

Tutustu myös Ylen aiheeseen liittyviin uutisiin. Yle rehevöityminen.

 

Linkkejä:

Järven rehevöityminen

Itämeren rehevöityminen

Ympäristö.fi Vesistöjen kuormitus Suomessa

Happikato

Sisäinen kuormitus

Viimeksi muutettu: maanantai 4. marraskuu 2019, 14.03