Esimerkki 2: Tekijöihin jako summan ja erotuksen tulon kaavan avulla
Jaa tekijöihin
a)
Ratkaisu:
Vastaus:
b)
Ratkaisu:
Vastaus:
Binomin neliö
Binomilla tarkoitetaan kahden termin polynomilauseketta. Kun puhutaan neliöstä, kyseinen lauseke korotetaan potenssiin kaksi. Binomin summan neliö voidaan laskea seuraavasti: ja binomin erotuksen neliö:
. Tämä laskuoperaatio voidaan jatkossa jättää tekemättä vetoamalla binomin neliön kaavaan.
Binomin neliön kaavat |
Summa: |
Erotus: |
Esimerkki 3: Binomin neliö
Korota binomi neliöön
a)
Ratkaisu:
Käytetään binomin neliön kaavaa
Vastaus:
b)
Ratkaisu:
Käytetään binomin neliön kaavaa:
Vastaus:
c)
Ratkaisu:
Käytetään binomin neliön kaavaa:
Vastaus:
Binomin neliön kaavaa voidaan hyödyntää tekijöihin jakamisessa. Tällöin kaavaa sovelletaan toiseen suuntaan eli .
Esimerkki 4: Tekijöihin jako binomin neliön kaavan avulla
Jaa tekijöihin
a)
Ratkaisu:
Huomataan, että binomin neliön kaavan mukaan on lausekkeessa
,
ja
. Lauseke sievenee muotoon:
Vastaus: Tekijät ovat ja
b)
Ratkaisu:
'
Huomataan, että binomin neliön kaavan mukaan on lausekkeessa
,
ja
. Lauseke sievenee siis muotoon:
Vastaus: Tekijät ovat ja
Binomin kuutio
Binomin kuutiolla tarkoitetaan, että binomi korotetaan kolmanteen potenssiin. Binomin summan kuutio voidaan laskea seuraavasti:
Kun käytetään binomin neliön kaavaa, niin .
Vastaavasti binomin erotuksen kuutio voidaan laskea seuraavasti:
.
Nämä laskuoperaatiot voidaan jättää jatkossa tekemättä vetoamalla binomin kuution kaavaan.
Binomin kuution kaava |
Summa: |
Erotus: |
Esimerkki 5: Binomin kuutio
Korota binomit kuutioon
a)
Ratkaisu:
Sovelletaan binomin muistikaavaa , kun
ja
.
Vastaus: Siis =
b)
Ratkaisu:
Sovelletaan binomin muistikaavaa , kun
ja
.
Vastaus: Siis
Binomin kuution kaavaa voidaan hyödyntää tekijöihin jakamisessa. Tällöin kaavaa sovelletaan toiseen suuntaan eli .
Esimerkki 6: Tekijöihin jako binomin kuution kaavan avulla
Jaa tekijöihin kolmannen asteen polynomilauseke
a)
Ratkaisu:
Vastaus: Tekijät ovat ,
ja
b)
Ratkaisu:
Vastaus: Tekijät ovat ,
ja
Binomin potenssien kaavat voi päätellä helposti myös Pascalin kolmion avulla. Pascalin kolmioon tutustuit tämän luvun introtehtävässä.
Pascalin kolmio ja binomin potenssit
Pascalin kolmiossa seuraava rivi saadaan aina alkuun ja loppuun laittamalla luku yksi ja uudelle riville lasketaan yläpuolella olevat kaksi vierekkäistä lukua yhteen. Ensimmäisessä eli binomin neliön tapauksessa Pascalin kolmiosta otetaan kertoimet 1, 2, 1 . Ensimmäisen termin potenssin menevät summalausekkeessa potensseihin 2, 1 ja 0. Vastaavasti toisen termin potenssit menevät summalausekkeessa potensseihin 0, 1 ja 2. Siis: . Binomin kuution lausekkeen termien kertoimet saadaan vastaavasti Pascalin kolmiosta. Neljännen rivin kertoimet ovat 1, 3, 3 ja 1. Potenssiin korotettava ensimmäinen termi kirjoitetaan summalausekkeessa potensseihin 3, 2, 1 ja 0. Edelleen toinen termi kirjoitetaan summalausekkeessa potensseihin 0, 1, 2 ja 3. Siis:
.
Binomin muistikaavoja: | kertoimet |
Esimerkki 7. Binomeja Pascalin kolmion avulla
Hyödynnä Pascalin kolmiota korottaessasi potenssiin seuraavat binomit:
a)
Ratkaisu:
Kertoimet (1, 2, 3) saadaan Pascalin kolmion kolmannelta riviltä.
Huomaa, että
:n ja
:n eksponenttien summa on aina
.
Huomaa, että termin potenssit ovat 2, 1, 0 ja termin
potenssit ovat 0, 1, 2.
Vastaus:
b)
Ratkaisu:
Kertoimet (1, 3, 3, 1) saadaan Pascalin kolmion neljänneltä riviltä.
Huomaa, että termin potenssit ovat 3, 2, 1 ja 0 ja termin
potenssit ovat 0, 1, 2 ja3.
Vastaus: =
c)
Ratkaisu:
Kertoimet (1, 3, 3, 1) saadaan Pascalin kolmion neljänneltä riviltä.
Huomaa, että potenssit menevät 3, 2, 1, 0 ja termin 2 potenssit menevät 0, 1, 2, 3.
Siis
Vastaus: =
d)
Ratkaisu:
Vastaus:
e)
Ratkaisu:
Huomaa, että kertoimet saadaan Pascalin kolmion viidenneltä riviltä ja potenssit termeillä menevät joko alaspäin 4 - 0 tai ylöspäin 0 - 4.
Binomin kuutioon täydentämistä voidaan tutkia myös GeoGebran avulla.
Binomin kuutioon täydentäminen GeoGebralla
Esimerkki 8. Binomin kuutioon täydentäminen GeoGebralla
Määritä parametri c siten, että lauseke voidaan esittää binomin kuutiona.
Ratkaisu:
Merkitään ja kirjoitetaan se GeoGebran syöttökenttään. Luo c:lle myös liukusäädin.
Säädetään c:n arvoa siten, että niinkutsuttu terassikohta, missä funktion kulmakerroin on nolla, asetetaan -akselin kohdalle.
Kirjoitetaan vielä GeoGebran syöttökenttään: Tekijät(f(x)), niin saadaan:
Tästä voidaan päätellä, että tekijä esiintyy kolme kertaa. Joten:
Vastaus: Lauseke voidaan siis esittää
Seuraavassa lisätietolaatikossa kerrataan MAY1-kurssilla ollut summamerkintä ja tutustutaan varsinaiseen binomikaavaan ja siihen miltä se todellisuudessa näyttää. Aiemmin tässä luvussa esitetyt binomin kaavat ovat osittain riisuttuja versioita, mutta silti oikein toimivia.
Binomikaava summamerkintänä
Kurssilla MAY1 opiskeltiin summamerkintä:
Tämä luetaan: Summa käy
:stä
:n saakka termille
.
Se on
Seuraavassa esimerkissä palautetaan mieleen, miten summamerkintä toimii.
Esimerkki 8. Summan kaava
Kirjoita summamerkintä auki
Ratkaisu:
Binomin korkeammat potenssit voidaan laskea myös seuraavalla binomikaavalla:
Binominkaava |
missä merkintä |
Tähän yli
merkintään palataan myöhemmin todennäköisyys ja tilastot-kurssilla.
Käytännössä arvot saadaan suoraan Pascalin kolmion riveiltä.
Seuraavassa esimerkissä tutustutaan, miten binomin kaavaa käytetään.
Esimerkki 9: Binominkaava
Korota lauseke kolmanteen potenssiin käyttäen apuna korkeamman potenssin binomikaavaa.
Ratkaisu:
Huomaa, että kertoimet ,
,
ja
, jotka saadaan Pascalin kolmion neljänneltä riviltä.
.