NELIÖJUURI


Määritelmä 

(MAOL-taulukosta)

   \sqrt{a}  on sellainen ei-negatiivinen luku, jonka neliö (toinen potenssi) on a.


Tässä neliöjuurimerkin alla olevaa lukua a sanotaan juurrettavaksi.

Määritelmässä on siis kaksi ehtoa:

  1.  ( \sqrt{a})^2 = a  ja
  2.   \sqrt{a} \geq 0

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 

  \sqrt{16} =4 koska  4^2 = 16  ja lisäksi  4 \geq 0  ja

  \sqrt{144} = 12  , koska  12^2 = 144 ja  12 \geq 0

vaikka myös  (-4)^2 = 16  ja  (-12)^2 = 144 .


Koska juurrettava on neliöjuuren toinen potenssi, neliöjuurella on määrittelyehto: minkään reaaliluvun toinen potenssi ei ole negatiivinen, joten negatiivisille luvuille ei löydy neliöjuurta. Määrittelyehto on siis: juurrettava  a \geq 0  .

Neliöjuurilla laskemista helpottaa potenssien laskusääntöjä muistuttavien neliöjuuren laskukaavojen tunteminen. Tutustutaan tässä kolmeen tärkeimpään 

Neliöjuurten laskukaavat


  1.   \sqrt{ab} = \sqrt{a} \cdot \sqrt{b}    
  2.   \sqrt{ \frac{a}{b} } = \frac{ \sqrt{a} }{ \sqrt{b} }
  3.   \sqrt{a^2} = \left| a \right|

Kaavat toimivat molempiin suuntiin, vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle. 

Kaavan 1 mukaan voidaan laskea esimerkiksi:   \sqrt{2} \cdot  \sqrt{18} = \sqrt{2 \cdot 18 } = \sqrt{36} = 6

Kaavaa 2 sovelletaan mm. murtolukujen neliöjuurissa:

  \sqrt{ \frac{9}{25} } =  \frac{\sqrt{9}}{ \sqrt{25}} = \frac{3}{5}  ja

  \sqrt{1 \frac{7}{9} } = \sqrt{ \frac{16}{9} } = \frac{ \sqrt{16} }{ \sqrt{9} } = \frac{4}{3} = 1 \frac{1}{3}

Kaavan 3 oikean puolen itseisarvomerkit voivat ensinäkemältä näyttää turhilta, mutta kun ajattelemme reaalilukua a, sillä on yhtä suuret mahdollisuudet oilla positiivinen tai negatiivinen. Olipa se kumpi vain, sen toinen potenssi  a^2 on nolla tai positiivinen luku ja täyttää neliöjuuren määrittelyehdon. Kun tästä otetaan neliöjuuri, sen on oltava   \sqrt{a^2}\geq 0  , ja varmasti tämän ehdon täyttää   \left|a \right|  . Esimerkiksi luku  -1,5 < 0 , mutta  (-1,5)^2 = 2,25 > 0 . Voimme ottaa neliöjuuren   \sqrt{(-1,5)^2} = \sqrt{2,25}  , josta ei tässä tapauksessa tule alkuperäistä lukua -1,5 vaan sen itseisarvo   \left|-1,5 \right| = 1,5



KUUTIOJUURI (kolmas juuri)


Määritelmä:

  \sqrt[3]{a}   tarkoittaa lukua, jonka kolmas potenssi on a.


Esimerkiksi   \sqrt[3]{27} = 3  , koska  3^3=27 ja 

  \sqrt[3]{-8} = -2  , koska  (-2)^3 = -8 .

Koska negatiivisten lukujen kolmannet potenssit ovat negatiivisia, myös negatiivisilla luvuilla on kolmas juuri. Ylläolevista neliöjuuren laskukaavoista 1. ja 2. ovat myös kuutiojuuren laskukaavoja.

Vain harvojen reaalilukujen neliö- tai kuutiojuuret ovat kokonaislukuja tai edes murtolukuja. Silloin tarkka arvo on juurilauseke, esim,   \sqrt{3}     tai   \sqrt[3]{12}  . Likiarvon saat laskimesta. Potenssiyhtälöiden yhteydessä tässä osiossa on video, jossa näytetään, miten geogebran CAS-laskimella saa otettua juuren likiarvon.

Pohdi seuraavia esimerkkejä. Ratkaisut löytyvät tarvittaessa allaolevasta ratkaisutiedostosta.

Esimerkki 1. Sievennä

a)   \sqrt{0,04}

b)   \sqrt{2 \frac{1}{4} }

c)   \sqrt[3]{ \frac{2}{16} }

d)   \sqrt{16}+ \sqrt{9}

e)   \frac{ \sqrt{20} }{ \sqrt{5} }

f)   \sqrt{3} \cdot \sqrt{27}

g)   \sqrt[3]{27000}

h)   \sqrt[3]{-64}

i)   \sqrt{-64}

j)  - \sqrt{64}





Viimeksi muutettu: sunnuntai 17. marraskuu 2019, 00.03