Teoreema
Teoreema
Jatkuva jakauma
Introtehtävässä oleva esimerkki siian mädin mätijyväsen painosta on perustavaa laatua oleva esimerkki jatkuvasta jakaumasta. Se on tasainen jakauma välillä [0,06 ; 0,11] tai vastaavasti [a, b]. Koska koko otosavaruuden todennäköisyys on 1 tai 100 %, niin sanotaan, että siian mädin mätijyväsen tiheysfunktio on:
Tiheysfunktio saadaan määritettyä kun luku 1 jaetaan välin [0,06 ; 0,11] pituudella. Todennäköisyys on välin ulkopuolella luonnollisesti nolla. Tasaisesti jakautuneen satunnaismuuttujan tai tiheysfunktio on siis:
Aiemmissa luvuissa, missä käsiteltiin diskreettiä- ja binomin- jakaumaa, voitiin havaita, satunnaismuuttuja tai sai vain rajallisia arvoja. Esimerkiksi tetraedrin muotoisen nopan heitossa saatiin silmäluvut {1, 2, 3, 4}. Jatkuvassa jakaumissa satunnaismuuttuja tai saa kaikki reaalilukuarvot jollakin välillä [a, b], kuten siian mätitehtävässä. Jatkuvia jakaumia määritellään tiheysfunktiolla.
Jatkuvan jakauman tiheysfunktio määritellään seuraavasti:
1. Tiheysfunktio on epänegatiivinen, eli se saa aina positiivisia arvoja. kaikilla reaaliluvuilla. |
2. Tiheysfunktiolla on äärellinen määrä epäjatkuvuuskohtia. |
3. Tiheysfunktion ja -akselin väliin jäävä pinta-ala eli . Toisin sanoen koko todennäköisyysavaruus on 1 tai 100 %. |
Jatkuvan jakauman todennäköisyyksiä lasketaan kertymäfunktion avulla. Se saadaan, kun jatkuvan jakauman tiheysfunktio integroidaan. Kertymäfunktiota merkitään yleensä funktiolla tai .
Esimerkki 1: Siikojen ikäjakauma
Eräässä järvessä olevien siikojen iät näyttävät noudattavan tiheysfunktiota .
(CC-BY, PIXABAY)
a) Osoita, että on tiheysfunktio.
b) Määritä :n kertymäfunktio.
c) Laske todennäköisyys, että järvestä satunnaisesti valittu siika on alle 1 vuotta.
d) Laske todennäköisyys, että järvestä satunnaisesti valittu siika on 1 -2 vuotta.
Ratkaisu:
a) Osoita, että on tiheysfunktio.
Funktio on epänegatiivinen kaikilla :n arvoilla.
Selvästi funktiolla on vain kohdassa oleva epäjatkuvuuskohta.
Kohtien perusteella on tiheysfunktio.
b) Määritä :n kertymäfunktio.
Siis
c) Laske todennäköisyys, että järvestä satunnaisesti valittu siika on alle 1 vuotta.
d) Laske todennäköisyys, että järvestä satunnaisesti valittu siika on 1 -2 vuotta.
=
Esimerkki 2: Tiheysfunktion määrittäminen
Olkoon funktio . Määritä parametri , että täyttää tiheysfunktion määritelmän.
Määritä kertymäfunktio ja laske todennäköisyys
Ratkaisu:
Välttämätön ehto on, että , jolloin on epänegatiivinen kaikilla :n arvoilla.
= , josta
Nyt kertymäfunktio on siis
Ratkaisu 2:
GeoGebralla saadaan:
Kuvassa on funktio piirretty liukusäätimen avulla. Pisteiden A, B ja C välille on piirretty kolmio. Kun haetaan kolmion pinta-alaksi 1, niin a:n arvo on 0,04. Tällöin tiheysfunktioksi saadaan: .
Kertymäfunktio on puolestaan:
.
Jatkuvalle jakaumalle voidaan laskea odotusarvo, keskihajonta ja varianssi seuraavasti:
Odotusarvo | |
Keskihajonta | |
Varianssi |
Usein keskihajontaa määrittäessä kannattaa ensin laskea varianssi, koska keskihajonta on sen neliöjuuri.
Esimerkki 3: Tiheysfunktion parametrit
Olkoon tiheysfunktio .
Laske tiheysfunktion a) odotusarvo b) varianssi c) keskihajonta.
Ratkaisu:
a) Odotusarvo:
b) Varianssi:
c) Keskihajonta: