Tilastollinen lukutaito

Tilastollinen lukutaito

Vuonna 1993 Katherine Wallmann määritteli tilastollisen lukutaidon seuraavasti: Tilastollisen lukutaidon omaava henkilö osaaa ymmärtää ja kriittisesti arvioida tilastollisia lukuja, jotka ovat kaikkialla läsnä meidän jokapäiväisessä elämässämme. Voidaan sanoa, että hyvän tilastollisen lukutaidon omaava henkilö osaa tulkita ja ymmärtää oikein taulukkoina ja kuvioina esitettyjä prosenttilukuja ja jakaumia. Hän osaa esitetyn datan perusteella tehdä julkisia, yksityisiä, ammatillisia ja henkilökohtaisia päätöksiä.

Hyvän tilastollisen lukutaidon omaava henkilö siis osaa tulkita ja ymmärtää oikein taulukoina ja kuvioina esitettyjä prosenttilukuja ja jakaumia. Hän osaa myös olla matemaattisesti kriittinen, osassa tutkimuksia painotetaan, että tilastollinen lukutaito on eräänlainen kansalaistaito.

Nykyään mediassa esitetään valtava määrä eri tavalla jalostettua informaatiota. On äärimmäisen tärkeää, että tavan kansalainen tai poliittinen päättäjä tai asiantuntijatehtävässä oleva osaa lukea ja tulkita erilaisia tilastollisia taulukoita ja kuvioita. Erilaisten tulosten luettavuus voi olla hankalaa tahtomatta tai tarkoituksella, esimerkiksi kallis millimetritila sanomalehdessä pakottaa kuvion pieneen kokoon tai erikoinen skaalaus hämmentää luettavuutta. Toisinaan näkee, että esimerkiksi lehden toimituksessa ei osaa laskea tilastollisia tunnuslukuja.

Finanssikriiseissä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on osoitettu harhaanjohtamisen ja manipuloidun tilastollisen informaation voima. EU:n sisältä löytyy esimerkkejä, joissa on annettu harhaanjohtavaa tilastollista informaatiota ja tulkintaa. Jos väärinkäsityksiä pääsee syntymään, niin on ilmeistä, että päädytään virheellisiin ratkaisuihin. Pahimmillaan tärkeä poliittinen päätös tehdään väärin perustein.

Lukiomatematiikassa käsitellään lähinnä deskriptiivistä eli kuvailevaa tilastotiedettä.