Syksyllä 2011 eräässä väitöstutkimuksessa tutkittiin 78. opiskelijan tilastollisen lukutaidon kehittymistä 2. vuositason pitkän matematiikan kurssilla tilastot ja todennäköisyys. He kaikki osallistuivat alkutestiin, jossa mitattiin, pyrittiin mittaamaan heidän peruskoulun jälkeinen tilastollisen lukutaidon osaaminen tai mitä he muistivat tilastoista aiemmasta kouluhistoriastaan. Edellinen pohdintatehtävä oli kyseisestä alkutestistä ja sen tulos oli mielenkiintoinen:

Introtehtävän ratkaisu 

a) Mitkä sektoridiagrammin perusteella ovat suomalaisten miesten kaksi yleisintä kuolinsyytä?

Kaikki opiskelijat löysivät tähän oikean vastauksen.

b) Mielestäni kyseistä diagrammia on helppo lukea ja tulkita.

Kaikki olivat sitä mieltä

 

c) Suhtautuisin kuitenkin kriittisesti kyseiseen diagrammiin? (Kyllä tai Ei)

2/3 opiskelijoista oli sitä mieltä, että tähän olisi suhtauduttava kriittisesti.

 

d) Perusteluja c-kohdan vastauksiin.

Perusteluja kriittisyyteen oli monenlaisia.

Osa opiskelijoista oli kriittisiä, koska he eivät tunteneet lähteenä esitettyä Internet-osoitetta. Tätä kriittisyyttä ei pidä kuitenkaan tulkita tilastollisen lukutaidon kriittisenä tasona, koska monet opiskelijoiden vastauksista olivat epäjohdonmukaisia. Osa opiskelijoista pohti, että: ”En osaa perustella. Olen aina kriittinen. Oliko kaikki kuolinsyyt diagnosoitu oikein? Tilasto, joka oli vuodelta 2005, saattoi olla liian vanha.” Yksi opiskelija totesi, että: ”Suomalainen mies kuolee varmasti.” Neljä opiskelijaa 78 opiskelijasta kuitenkin havaitsi, että luvut eivät ihan täsmänneet. Heistä kolme opiskelijaa totesikin, että yhteenlasketut prosenttiosuudet olivat 116 % esitetyssä sektoridiagrammissa.

Watson 1997 löysi saman tyyppisiä tuloksia omassa tutkimuksessaan. Näyttää helposti siis unohtuvan, että sektoridiagrammissakin osioiden yhteenlaskettu summa on 100 %, minkä pitäisi olla perustaito tilastollisessa lukutaidossa. Vastaavia esimerkkejä arkielämästä löytyy turhankin paljon.

 

Viimeksi muutettu: maanantai 26. elokuu 2019, 12.19